• plus de 1 mois

    MBELE 8% BAK OO INA FOTI WALLA FOTAANI ?


    Fulɓe ina mbiya so neɗɗo fergitiima yanii, hoto ƴeewe ɗo o  yani ɗoo, yo ƴeewe to o fergitii too. Fotde duuɓi 15 haa 20 jawtuɗi, so en mbeddiima gite waasataa keɓen toon jaabawol ngal ɗoo naamnal. 

    1- Ŋakkugol duɗe 
    Ŋakkugol duɗe janngirɗe ko huunde yaajnde e nder leydi hee. Ɗuum saabii ɓittondiral sukaaɓe ɓee e nder duɗal gootal potnongal waɗde 40 haa 45 almuudo, waɗee 120 haa 150 almuudo. 
    Laabi ɗo jannginoowo oo fotnoo rewde ɗoon e jaati sukaaɓe njooɗoo heen. O  waawaa anndidde sukaaɓe ɓee, saka anndude tolno hakkillaaji maɓɓe. 

    2- Sukaaɓe njannga duuɓi jeegom haa njonta faade kolees, tawi mbaawaa winndude, mbaawaa janngude, mbaawaa hiisaade. 
    Mbaawaa kadi haalde ɗemɗe ɗe njanngintee ɗee. 

    3- Kawgelaaji kolleteeɗi. 
    Kawgel ko e geɗe cemmbinooje jaŋde jeyaa, sabu ko kawgel tan waawi anndinde en njeñtudi golle ceerno e almuudo mum. 
    Ngeel kawgel yonta, naamne e jaabawuuji fof mbinndee e taabloo. 

    4- Jinnaaɓe nattuɓe rewindaade jaŋde ɓesnguuji mumen, wonaa to galle, wonaa to ekkol. 90% e jinnaaɓe nganndaa hay kalaas ɗo ɓiɓɓe mumen njanngata. To galleeji too ne, ko waktu tele e telefon ɓuri heewde e waktu jaŋde. 

    5- Reformuuji deggondirɗi 
    Ɗi yimɓe potaani heen jiyanɗe. 

    Ɗee caɗeele fof so kuufii jaŋde, e sikke am waasataa heen ko foti sabobinde oo ɗoo 8%.

    Daawuuda Sammba Ndonngo

    Journal pulaar


    Laisser un commentaire