• plus de 3 mois

    SUNAARE: LEYDI MURITANI WAASII JAGGAL, JEŊ BUUBU FARBA HOOTII SAHRE GOONGA


    Gooto e jagge leydi Muritani, dawriyanke gila yontaaji gadani tawtoraaɓe goodal leydi ndii, Jeŋ Buubu Farba ruttiima e joom mum, o yahri ko duuɓi 79, ko hannde sankaare ndee hollitaa.

     

     

    Ko kanko woni neɗɗo gadiiɗo wonde hooreejo senaa Muritani, o wonii heen fotde duuɓi 13. O jeyaa ko e diiwaan Baraknaa, palol daande maayo Senegaal. Jeŋ Buubu  Farba ari e aduna ko hitaande 1942 to Wocci Baaye e cammuule, o yalti ko e galle adiiɓe jannginde ɓiɓɓe mumen Farayse. Jaŋde makko lesre o waɗi ɗum ko to Ɓoggee, caggal ɗum o jokkoyi jaŋde makko to Rooso to o heɓi Bak makko. O fannorinoo ko miijtiwal (philosophie).

    Caggal keɓgol makko, Jeŋ Buubu Farba jokkoyi jaŋde mum toownde to Senegaal, jaaɓi haaɗtirde Seen Anta Joop ɗoon o heɓi seedantaagal makko e faggudu, hade makko yahde Farayse to o heɓoyta seedantaagal makko dowrowal e faggudu.

    E naatirɗe 1970, o arti leydi makko Muritani, ndeen tumaare ngonka faggudu leydi ndii ine saɗti sanne, gonnooɗo hooreejo leydi ndii e oon sahaa Muttaar Wul Daddaa ine tampidi e luulndo ngoo e tee leydi ndii ine soklunoo sagataaɓe jannguɓe, jagge tiiɗɗe. 

    Ko ɗoo kanko gorkaajo oo, o toɗɗoytee gardiiɗo njulaagu e 1970, ngam o jeyee kadi goomu toppitiingu heblude jaltingol koppereeje leydi ndii, yalta e kaalis franc CFA ɗuum wonnoo ko e 1972. Fawii hitaande, 1973 naatanaa, Jeŋ Buubu Farba jeytaa e terɗe goomu yaltinooɓe uguya.

    Jeŋ Buubu Farba jeyaama e sosɓe BCM, 1978 o toɗɗaa gardiiɗo oon booñ, ɗuum ko hade makko toɗɗeede jaagorgal faggudu e koppereeje tuggi 1981 haa 1982. Caggal ɗum jaagorgal caasam e oogirɗe e nder hitaande 1983 hade makko artude ngam ardaade booñ BCM. Ko e hitaande 1987, o ittaa e posto makko tawi addi ɗum ko caɗeele dawrugol hakkunde laamu leydi Muritani e jannguɓe ɓaleeɓe Muritaninaaɓe.


    Ko ɗoo e laamu Maawyaa Siidi Ahmed Taayaa o heɓtoyta posto goɗɗo, toɗɗii mo gardiiɗo kuuɓtidinɗo gollordu Aire Mauritanie, hade makko suɓeede e nder senaa 1992 e doggol falnde Elminaa to Nuwaasot laamorgo leydi ndii. Ko e ngoon posto o heddii haa Maawyaa waɗaa follo e hitaande 2005. 

     

    GM

    Journal pulaar


    Laisser un commentaire